Here I am, stuck in my hospital room, these tubes installed in my neck. They were meant for the stem cell procedure, my vital lifeline. Hoping for miracles, because miracles don't exist, and I've tried everything else that does.
Thursday, July 21, 2011
Lifeline
In these last couple of hours I think I've shed enough tears to solve the drought problem in Southern Spain. Needless to say, this stuff, Mozobil, hasn't worked out as well as they wanted. They're willing to give it one last shot tonight, but yeah, chances are slim that I'll produce enough stem cells for them to collect tomorrow. I just have to face the fact that my bone marrow hates me.
Here I am, stuck in my hospital room, these tubes installed in my neck. They were meant for the stem cell procedure, my vital lifeline. Hoping for miracles, because miracles don't exist, and I've tried everything else that does.
Here I am, stuck in my hospital room, these tubes installed in my neck. They were meant for the stem cell procedure, my vital lifeline. Hoping for miracles, because miracles don't exist, and I've tried everything else that does.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Laura. My dear friend. I have read the posts in your blog today. And I have called you several times, but no answer. I'm not sure that you are allowed to use your cel. Anyhow, I have texted you on whatsapp... read it.
ReplyDeleteI miss you so much. And I am fucking concentrating 100% to send you the strongest feeling of love possible, among with positive energy.
Let me know how you feel about my text. Please say yes.
Voi gullevännen. Lähettelen niin paljon voimia ja energiaa kuin mahdollista. Jaksan uskoa että kantasolut vielä ryhdistäytyvät yhteistyöhön, pakkohan niiden on. Kramkramkram, ajattelen sinua.
ReplyDeleteMä ainakin uskon ihmeisiin täysillä. Tai sitten mun määritelmä ihmeelle on vain erilainen kuin monilla. Oli miten oli, mutta sun valkosolut ynnämuut on JO todistaneet pystyvänsä ihmeisiin kerta toisensa jälkeen epäreilua vastustajaa vastaan. Jos tämä Mozobil nyt mukamas vastoin kaikkia odotuksia pettää, niin silti aina on seuraava erä.
ReplyDeleteSiihen tarvitaan todellinen ihme että sä saisit jostain lisäjaksamista näiden toistuvien voittojen ja tappioiden keskellä. Siihenkin mä kyllä uskon. Täällä on tietysti helppo olla ikuinen optimisti.
VOIMIA. Ja usko itseesi!
Voimia Laura ja pidän kaikki mahdolliset peukut pystyssä että mozobil tekee toisella kertaa tehtävänsä!
ReplyDeleteSuuri halaus
Katy